Tässä tekstissä käsittelemme kansainvälisen oikeuden luonnetta ja järjestelmää.
Kansainvälinen oikeus sääntelee sekä suvereenien valtioiden välisiä, että muiden kansainvälisen oikeuden institutionaalisten subjektien välisiä suhteita. Se sääntelee myös kansainvälisten järjestöjen toimintaa. Se luo pohjan kansainväliselle järjestykselle ja perustan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Se toimii kansainvälisen diplomatian, politiikan ja talouden rinnalla.
Se luo pohjan kansainväliselle järjestykselle ja perustan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
Useat juristit ja oikeudelliset kommentaattorit eivät ole huomioineet kansainvälistä oikeutta, niin kauan kuin kansainvälinen oikeus on ollut olemassa. He ovat kyseenalaistaneet kansainvälisen oikeuden sääntöjä, joilla hallitaan valtioiden välisiä suhteita, sääntöjen oikeutuksia kutsua itseään laeiksi, sekä kansainvälisen oikeuden hallinnan tehokkuutta tosielämässä.
Valtioiden mielestä kansainvälinen laki on olemassa. Vaikka kansainvälinen oikeus ei ole koskaan ollut täysin riippuvainen institutionalisoidusta täytäntöönpanojärjestelmästä, poliisin tai yleisen toimivallan pakollisen tuomioistuimen puuttuminen ei tarkoita, että kansainvälistä oikeutta ei olisi olemassa. Erittäin tärkeä käytännön syy kansainvälisen oikeuden tehokkuudelle on, että se perustuu yhteiseen etuun ja välttämättömyyteen. Nykyään kansainvälinen yhteiskunta on itsenäisempi kuin koskaan ja valtioiden välinen toiminnan volyymi kasvaa edelleen. Kansainvälistä lakia tarvitaan vakaan ja järjestäytyneen kansainvälisen yhteiskunnan varmistamiseksi.
Kansainvälistä lakia tarvitaan vakaan ja järjestäytyneen kansainvälisen yhteiskunnan varmistamiseksi.
Kansainvälinen oikeus ei silti ole täydellinen järjestelmä. Sillä olisi varaa uudistamiseen ja parantamiseen. Kansainvälisen oikeuden sääntöjen sisältö voi olla epävarmaa, valtiot voivat halutessaan sivuuttaa kansainvälisen oikeuden, jos niiden elintärkeät edut ovat vaarassa, valtiot kykenevät rikkomaan perussääntöjä, kuten väkivallan kieltoa, pelkäämättä pakotteita.
Kansainvälisen oikeuden sääntöjen sisältö voi olla epävarmaa, valtiot voivat halutessaan sivuuttaa kansainvälisen oikeuden, jos niiden elintärkeät edut ovat vaarassa, valtiot kykenevät rikkomaan perussääntöjä, kuten väkivallan kieltoa, pelkäämättä pakotteita.
Kansainvälisen oikeuden juridinen voima ei johdu perinteisestä lain käsitteestä eikä se perustu suostumukseen tai luonnonlakiin. Sen voima johtuu siitä, että sitä tarvitaan kansainvälisen yhteiskunnan tehokkaan ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Laki on minkä tahansa poliittisen yhteisön tunnusmerkki ja se on välttämätön yhteiskunnan toiminnalle.
Ulkoministeriö osallistuu aktiivisesti kansainvälisen oikeuden kehittämiseen ja sen täytäntöönpanon edistämiseen. YK:lla on tässä erityisen keskeinen rooli.
Kansainvälisen oikeuden kehittäminen ja sen noudattamisen edistäminen kuuluvat YK:n ydintehtäviin ja YK:n peruskirja itsessään kuuluu merkittävimpiin kansainvälisen oikeuden lähteisiin. YK toimii ylimpänä kansainvälisen oikeuden valvojana. Diassa käsittelemme tarkemmin tätä tärkeintä kansainvälistä järjestöä ja sen toimintaa.
Lähdeluettelo
Dixonin kansainvälisen oikeuden kirja, luku 1
Ulkoministeriön sivu, kansainvälinen oikeus
Eduskunnan sivu, kansainvälinen oikeus
YK-Liitto
Kansainvälisen oikeuden portfolio 