Ilmastonmuutos

Ympäristöasioista ilmastonmuutos on ollut  jo pidemmän aikaa kansainvälisesti pinnalla oleva aihe. Ilmastonmuutoksen saama huomio johtuu siitä, että se koskettaa koko maapalloa, eikä vain jotain tiettyä aluetta tai ryhmää. Aiheesta käydään usein kiivasta keskustelua internetin suurimmilla ja suosituimmilla palstoilla. Mielipiteitä on laidasta laitaan. Toiset ovat täysin vannoutuneita, että olemme tuhoon tuomittuja, mutta toiset ajattelevat koko asian olevan typerä ja mitään ilmastonmuutosta ei tapahdu. Kaikilla on oikeus sananvapauden puitteissa esittää omia mielipiteitään asiasta. Tämän hetkisen tieteellisen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos kuitenkin on todellinen ja tapahtuva asia. Kumoavia teorioita on,  mutta meillä on enemmä pätevää todistusaineistoa sen todellisuudesta.

Maailman ensimmäinen ilmastokonferenssi järjestettiin Genevessä, 1979. Tämä oli YK:n ympäristöohjelman UNEP:n  ja ilmatieteen järjestö WMO:n järjestämä tilaisuus, jossa todettiin jo tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja ihmistoimen mahdollinen kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus.  

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kasvihuoneilmiön voimistumisesta johtuvaa ilmaston lämpenemistä. Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, että maapalloa ympäröivä ilmakehä toimii ikään kuin kasvihuoneen tavoin. Ilmakehä päästää maapalloon osuvan auringonsäteilyn sisään, mutta ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen takia osa lämmöstä ei pääse heijastumaan takaisin avaruuteen vaan jää lämmittämään maapalloa, jjotta planeetallamme säilyisi sopiva lämpötila. Kasvihuoneilmiön on todettu voimistuvan silloin, kun ilmakehään kerääntyy liikaa kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia, jotka keräävät itseensä lämpöä ja aiheuttavat sen ettei lämpö pääse poistumaan normaalisti. Näiden kaasujen lisääntyminen on todettu johtuvan ihmisen toiminnasta. Etenkin vaikuttaessamme hiilen kiertokulkuun. Kasvihuoneilmiö itsessään on hyvä asia, mutta ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset tähän ilmiöön ovat ongelmallisia ympäristön kannalta. Nimittäin ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä luonnonilmiöitä, jotka ovat huonoksi maapallomme hyvinvoinnille ja sitä kautta meille.

Valtion suvereenisuus mahdollistaa sen, että valtiolla on valta päättää omista asioistaan omalla alueellaan. Esimerkiksi valtio voi lähtökohtaisesti itse päättää mihin ympäristö sopimuksiin liittyy vai liittyykö mihinkään. Poikkeuksina ovat kansainväliset velvoitteet, joita kaikkien valtioiden oletetaan noudattavan. Kansainvälinen ympäristöoikeus on ylikansallista toimintaa, eli sen toiminta ei katso valtioiden rajoja vaan toimii niiden ylitse.

Ilmastonmuutoksen estäminen ei taida olla enää mahdollista, mutta sen hidastaminen on yksi kansainvälisen ympäristöoikeuden suurimmista tavoitteista. Tähän tavoitteeseen päästäkseen ollaan laadittu erilaisia kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Näistä tärkeimmät ovat YK:n 1992 laatima ilmasto puitesopimus, siihen tehty lisäys Kioton pöytäkirja ja pariisin ilmastosopimus. YK:n ilmasto puitesopimus tavoittelee ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakiinnuttamista vaarattomalle tasolle. Tämän sopimuksen mukaan kaikilla valtioilla on velvollisuus ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, valvoa sekä mitata päästöjä ja lähettää raportti sopimuksen sihteeristölle. Kioton pöytäkirja taas on täydennys YK:n ilmasto puitesopimukseen, se edistää tämän tavoitteiden toteutumista asettamalla oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Sitovien velvoitteiden piirissä olevat maat saavat vapauden päättää miten aikovat toteuttaa velvoitteensa. Kioton pöytäkirjaan sisältyy myös mahdollisuus joustoon ja hiilinielujen käyttöön, jotta velvoite saadaan täyttymään. Myös pariisin ilmastosopimus on lisäys YK:n ilmasto puitesopimukseen ja sen tarkoituksena on vahvistaa maailmanlaajuisia ilmasto toimia niin, että saataisiin hillittyä maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen. EU:n ilmastopolitiikkakin on tärkeässä roolissa näissä asioissa.

Ajatusleikki dystopiasta

Dystopia on utopian eli ihanneyhteiskunnan vastakohta,  eli se on ei toivottu kauhuskenaario yhteiskunnasta. Tämä käsite on tuttu fiktiivisistä teoksista. Käytän sitä ajatus kokeen pohjana. Tällaiselta skenaariolta ei pidä odottaa tarkkaa tai kattavaa kuvausta tulevaisuudesta. Sellaista ei ole mahdollista tehdä. En siis voi alkaa käymään läpi kaikkea mahdollista. Tähän ei ole mitään tiettyä oikeaa lopputulosta, eikä tämä ole ainoa oikea pohdinta tapa. Näitä voisi tehdä monia täysin erilaisia, mutta tämä pohjautuu asioihin, joita minulle tuli mieleen miettiessäni ilmastonmuutoksesta johtuvaa dystopiaa.

Jotenä kuvitellaan dystopia, jossa yhteiskuntamme on ajautunut ilmastonmuutoksen edetessä täyteen katastrofiin. Eniten pelätyt ennustukset ovat tulleet toteen. On selvää, että ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut vaihtelevia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Jossain on liian kuivaa ja jossain taas liian kosteaa elää. Kuivuneissa alueissa ei pystytä tuottamaan ravintoa ja siellä villitsee sääilmiöt kuten esim. suuret metsäpalot. Alueilla joissa sateet lisääntyvät huimasti esiintyy tulvia, joten tällaisissa paikoissa asuminen käy hyvin tukalaksi. Merenpinnan kohoaminen aiheuttaa saari- ja rannikkovaltioiden katoamisen. erilaiset sääilmiöt ovat pahimmillaan.

Valtioita on sääilmiöiden takia hajonnut ja monet saari- ja rannikkovaltiot ovat kokonaan hävinneet veden alle. Köyhät valtiot, joilla ei ollut varallisuutta sopeutua ilmaston nopeaan muutokseen ovat kärsineet eniten ilmaston lämpenemisestä, vaikka he ovat vähiten syyllisiä sen tapahtumiseen. Tällaisista paikoista on lähtenyt liikkeelle ilmastopakolaisia ja osa heistä valitettavasti jäänyt sääilmiöiden alle. Syyllisyydestä puheenollen, kuka on vastuussa ihmisten aiheuttamasta ilmasto dystopiasta? Voidaanko ketään ylipäätään asettaa syytteeseen? Periaatteessa tiedämme, että vakaat suuret valtiot ovat talous toimillaan aiheuttaneet suurimmat päästöt ja näin ollen vaikuttanut eniten ilmaston lämpenemisen tahtiin. Voisiko siis olla mahdollista asettaa sellaiset valtiot vastuuseen? Kysymys taas kuuluu, että millä nämä valtiot voitaisiin asettaa vastuuseen, mitkään korvaukset ei taida riittää maapallon elvyttämiseen entiselleen. Ja tällaisessa tilassa ei taida olla järjestelmää, jolla olisi oikeutta vaatia korvauksia. Nimittäin valtiot, jotka ovat toimillaan eniten syyllisiä ovat ja kaikista parhaiten varusteltuja sopeutumaan huonoihin oloihin. Nämä tuskin joutuvat korvaamaan mitään tuhoutuneille valtioille, johtuen heidän etulyöntiasemasta. Moraalisesti ajatellen vähintä mitä nämä valtiot voisivat tehdä olisi tarjota turvapaikat ilmastopakolaisille. Mutta tämä on ehkä liian kaunis ajatus, koska kukaan ei voi velvoittaa heitä auttamaan. Tai vaikka olisikin jokin hätätila velvoite, niin pakolaisia olisi ihan liikaa sijoitettavaksi. Valtion vastuuun kannalta tilanne on siis erittäin haastava.

Miten käy valtion toimivallan? Käsitys toimivallasta on täysin muuttunut, johtuen alueiden hallinnan vaikeutumisesta. Kaaoksen ollessa valloillaan maita on vaikea hallita, ihmiset ovat selviytymis moodissa ja valtioiden rajoja koettelee liikkuvat ihmismassat. Suvereniteetti vaatii jonkin alueen jatkuvaa ja rauhanomaista hallintaa, jota on vaikea ilmasto kaaoksessa säilyttää. Tällainen tilanne mahdollisesti vierittää meidät monilta osin, jopa valtiottomaan tilaan, josta aikoinaan muun muassa filosofi Thomas Hobbes esitti teorioitaan. Hobbes kuvaili tällaista tilaa luonnon tilaksi, jossa on käynnissä kaikkien sota kaikkia vastaan. Eli voisi hyvin olla mahdollista, että meillä on käynnissä kolmas maailmansota. Voi toki olla, että ihmisten ajatusmaailma toisiaan kohtaan olisi sen verran muuttunut, ettei välttämättä jouduttaisi ihan tällaiseen tilaan, vaan saataisiin jopa sovittua tietyistä ehdoista joiden mukaan toimitaan tai ainakin jonkinlaisesta yhteisymmärryksestä.

Lähteet:

Martin DIxon-Textbook on international law

Ympäristöministeriö

Ulkoministeriö

Ilmasto-opas.fi

Ilmasto.org

Heo / Turun avoimen yliopisto kansainvälinen oikeuden (6 op) kurssi

Ryhmäportfolio

Ryhmän numero: 2

Elementit	Ryhmänjäsen	Aihe	Miten opettaa muille	Muuta huomioitavaa
Esitelmä (PP) Esseet	Anna Mette	MerioikeusOikeushenkilöllisyysKansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen järjestelmän luonne	Materiaalien jako, keskustelu, Kahoot-kysely	Ryhmäjäsen antaa ja saa palautetta jokaisesta tekemästään työstä
Esitelmä (PP) Esseet	Annika Ranta	Valtion vastuuToimivalta ja suvereenisuus	Materiaalien jako, keskustelu, Kahoot-kysely	Ryhmäjäsen antaa ja saa palautetta jokaisesta tekemästään työstä
Esitelmä (PP) Minikirjoitelmat	Huda Mohamed	Riitojen rauhanomainen ratkaiseminenVoimankäyttö	Materiaalien jako, keskustelu kyselytuokio, testi	Ryhmäjäsen antaa ja saa palautetta jokaisesta tekemästään työstä
Esitelmä(PP) Esseet	Jeena Kammonen	immuniteetti kansallisesta lainkäyttövallasta Ihmisoikeudet	Materiaalien jako, ”oppitunti”, Kahoot-kysely ja mahdollinen soveltava tehtävä	Ryhmäjäsen antaa ja saa palautetta jokaisesta tekemästään työstä

• Yhdessä laadittu projektipäiväkirja, kooste jokaisen ryhmän jäsenen etenemisestä muodostettu kokonaisuus
• Meriseikkailu-video: merioikeutta Suomenlinnassa

Anna Mette

Etelä-Kiinan merialueiden aluekiista, jossa käsittelen merioikeutta. Toinen Aihe on Eu:n ja Unkarin välinen sopimuskiista, jossa pohdin valtion vastuuta. Riitojen rauhanomaista ratkaisuista käsittelen molempien tapausten näkökulmasta.

PowerPoint-esitys ja jokaisesta aihealueesta tiivistelmä

Kaikki materiaalit jaetaan yhteiselle alustalle, jossa jokainen pääsee lukemaan materiaalit

Kahoot, joka testaa ja varmistaa muiden oppineen käsittelemäni aihealueet. Lopuksi vielä keskustelemme kyselytuloksista.

Annika Ranta

Kansainvälisen oikeuden lähteet yleisellä oppikirjatasolla, joka johtaa pääaiheeseeni eli ympäristöoikeuteen. Tarkastelujeni pääteema on kansainväliset ympäristösopimukset, joita käsittelen sopimusoikeuden sekä kansallisen oikeuden valossa.

PowerPoint-esitys, joka sisältää kuva – ja videomateriaalia.

Ryhmälle yhteisesti jaettu PowerPoint-esitys kysymyksien kera ja oppimista testataan Kahootilla.

Huda Mohamed

Tutkimukseni aiheena on Afganistanin ja Irakin sota, jossa käsittelen seuraavia aiheita sodanvangit, konfliktit, kansanmurha, kidutukset, sodan moraali, kansainväliset rikokset, sekä Geneven sopimukset. Työt jaetaan jokaiselle ryhmän jäsenelle ja järjestän keskustelutuokion, jonka yhteydessä testaan myös ryhmänjäsenten opittua tietoa.

Jeena Kammonen

Portfolion pääteemana on Myanmarissa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset, joita käsitellään kansainvälisten sopimusten, kansainvälisen ja kansallisen oikeuden valossa.

Muuta huomioitavaa:

Portfolio tulee sisältämään useita elementtejä, joissa otamme huomioon tenttikirjallisuuden, säädökset ja yliopistoluennot. Osa elementeistä on kokoavia ja toiset syventäviä. Kokoonnumme säännöllisesti yhdessä keskustelemaan ja työstämään elementtejämme.

Portfolio rakennetaan portfolioryhmän luomalle verkkoalustalle WordPress, jolle kootaan suunnitelmanmukaiset elementit.

Yhteiset pelisäännöt: Jokainen ryhmänjäsen on omaksunut kaksi periaatetta: niin oppimisessa kuin työskentelyssäkin ja jokaisen aktiivinen osallistuminen takaavat sen, että yhteistyö on mahdollista ja hyödyllistä.

Jokaisella on oma tehtävä, josta muodostuu ryhmän yhteinen päämäärä.

• toisen tukeminen
• vastuu omasta ja ryhmän työstä
• tavoitteellinen työskentely sekä
• oman työn arvioiminen

Tämä on portfolion alkuperäinen suunnitelma, myöhemmät muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan voivat olla mahdollisia.

Portfolion lopullinen suunnitelma                                                    16.12.2019

Suunnitelmamme portfolion osalta muuttui 21.11.2019 Alla lopullinen suunnitelmamme.

1. Kaikista kirjan aihealuista tehtiin esitykset PowerPoint muodossa.  Kaikki ryhmän jäsenet tekivät kukin itseään kiinnostavasta aiheesta.
2.  ​merioikeudesta. Kaikki ryhmän jäsenet työstivät yhdessä. (videon teko uutta kaikille)

• Tapausanalyysi Gambia ja Myanmar
• Kirjoitelma​ aiheesta riitojen rauhanomainen ratkaiseminen, voimankäytöstä nykypäivänä, johon mukaan otettu ajankohtaisia
• Projektipäiväkirja: jokainen ryhmän jäsen on kirjoittanut omakohtaisen näkemyksensä ja pitänyt kirjaa ajastaan johon  
• Oikeusanalyysi: oikeustapaus on käsitelty esim. tapaus, Nicaraguan v. USA Carolinen tapaus, Israelin ja Palestiinan muurikonflikti, Etelä-Kiinan aluemerikiista,
• Portfolio on julkaistu portfolioryhmän luomalle verkkoalustalle WordPress (alustan käyttö uutta kaikille)

YK: n suurimpia saavutuksia on kansainvälisen oikeuden elimen kehittäminen, jolla on keskeinen asema taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Kansainvälinen oikeus on kirjattu sopimuksiin, sopimuksiin ja standardeihin. Monet YK: n tekemistä sopimuksista muodostavat perustan laille, joka hallitsee kansakuntien välisiä suhteita. Vaikka YK: n työ tällä alalla ei aina saa huomiota, sillä on päivittäinen vaikutus ihmisten elämään kaikkialla. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa kehotetaan erityisesti järjestöä auttamaan kansainvälisten riitojen ratkaisemisessa rauhanomaisin keinoin, mukaan lukien välimiesmenettely ja oikeudellinen ratkaisu (33 artikla), ja edistämään kansainvälisen oikeuden asteittaista kehittämistä(13 artikla).

Jokaisella valtiolla on omat sisäisen perustuslain mukaiset säännöt sekä erityiset säännökset, jotka kertovat meille, miten kansainvälistä oikeutta on käytännössä kyseisen valtion kansallisissa tuomioistuimissa. Siksi eri maissa sovelletaan erilaisia sääntöjä.Vaikka kaikki monistit pitävät kansainvälistä oikeutta ylivoimaisena suhteessa tapauksiin, joissa se on
ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa, on olemassa useita erilaisia selityksiä siitä, miksi näin pitäisi olla. “Monisti-naturalisti” teoria katsoo, että kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön välinen suhde on monistinen, kun taas kansainvälinen oikeus on suhteellisesti
ylempi, mutta molemmilla järjestelmillä on korkeampi oikeusjärjestys – luonnon laki. Näille monistisille teorioille on yhteistä se, että kansainvälinen ja kansallinen oikeus ovat osaa samaa hierarkista oikeusjärjestystä. Dualismi kiistää, että kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeus toimivat samalla alalla, vaikka se hyväksyy, että ne käsittelevät samaa aihetta. 

Dualistille kansainvälinen laki säätelee valtioiden välisiä suhteita, kun taas kansallisessa lainsäädännössä säännellään yksityishenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia valtioiden
sisällä. Kansainvälinen oikeus käsittelee tätä aihetta kansainvälisellä tasolla, kun taas kansallinen
lainsäädäntö käsittelee asiaa sisäisesti. Näin ollen kansallisen tuomioistuimen on sovellettava kansallista
oikeutta, jos yksityisellä oikeussubjektilla ei ole kansallisessa tuomioistuimessa taattua oikeutta
kansallisessa tuomioistuimessa. Myös valtion toimet, jotka saattavat olla laittomia kansainvälisen oikeuden mukaan voivat luoda pätevyyden ja suojan kansainvälisessä oikeudessa, jos kansallisessa oikeudessa sisältyy selvä säännös tähän.

Sekä monismi että dualismi hyväksyvät, että kansainvälinen oikeus ja kansallinen lainsäädäntö käsittelevät
samaa aihetta; että ne itse asiassa käsittelevät samoja aineellisia kysymyksiä. Fitzmauricen ja Anzilotin
mukaan kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeus eivät operoi samassa vaikutuspiirissä eivätkä ne
käsittele samaa substanssia. Tämä on niin sanottu kolmas näkökulma. Vaikka kansainvälinen oikeus ja
kansallinen oikeus eivät keskenään voi olla ristiriidassa, voivat niiden määräykset olla.Tämä on vähemmän teoreettinen lähestymistapa koskien kansainvälisen ja kansallisen oikeuden välistä ongelmaa. Jokainen oikeusjärjestys nähdään itsenäisenä. Tuomioistuimet harvoin tekevät päätöstään
soveltamalla monismin, dualismin tai minkään muun teorian teoriaa. Tuomioistuimet ovat suosineet
käytännöllisiä vastauksia käytännöllisiin ongelmiin.

Kansallisessa laissa käytettyjä käsitteitä ja kansallisen tuomioistuimen päätöksiä voidaan käyttää lähteenä
kansainvälisessä laissa. Kyse on ennemminkin kansallisen lain apuna käyttämällä selvittää kansainvälisen
lain sisältö kuin kiistan ratkaiseminen suoraan kansallisella lailla.

Valtio ei voi vedota kansallisen lakinsa määräyksiin pätevänä syynä rikkoessaan kansainvälistä lakia. Tilanteessa jossa valtio on sitoutunut sitovaan kansainväliseen
velvoitteeseen, sen täytyy täyttää kyseessä oleva velvoite katsomatta, salliiko maan kansallinen laki sen vai
ei. Tämän kaltainen logiikka on keskeinen osa ihmisoikeusvelvoitteita sen takia, että kansainväliset
ihmisoikeus standardit voivat synnyttää vastuun valtiolle juuri koska sen oma kansallinen laki sallii tai
kieltää jotakin joka siten rikkoo kansainvälisesti suojattua ihmisoikeutta. Jos kansallisessa laissa tarvitaan
muutosta jotta se voisi täyttää kansainväliset velvoitteensa, niin valtio on kansainvälisen velvollisuuden
mukaan tehtävä kyseinen muutos tai muuten lievennettävä sen kansainvälistä vastuuta. Kansainvälinen
vastuu syntyy vain kun valtio epäonnistuu konkreettisessa tilanteessa täyttämään kansainväliset
velvollisuutensa. Kansallinen laki voi antaa enemmän oikeuksia yksilölle kuin kansainvälinen laki sallii,
saattaen valtion kansainväliseen vastuuseen, jos valtio sitten sallii mainittujen oikeuksien voimaan saattamisen. Vaikka kansainvälinen tuomioistuin tavallisesti vaatii ratkaisemaan kahden valtion välisen kiistan
kansainvälisen oikeuden mukaisesti, se kykenee näin tekemään vain viittaamalla jommankumman osapuolen kansallisessa lainsäädännössä määriteltyihin käsitteisiin.


lähde: international law/Martin Dixon

Heippa ystävät, Kun tuo Kahoot systeemi ei oikein teillä toiminut, niin siirrän kysymykset tänne, muokkaan sitä hieman soveltavammaksi ja lisään pari kysymystä vielä, nyt kun te osaatte jo hyvin 🙂 eikös vaan?

Vastaa Oikein/Väärin:

1.Kansainvälinen merioikeus on pidettävä erillään yksityisoikeuden piiriin kuuluvasta valtionsisäisestä oikeudesta

2. Merioikeuden lähteet ovat sekoitus tapaoikeutta ja sopimuslähtöistä oikeutta

3. Kaikilla aluksilla on lupa kulkea aluemeren poikki viattomasti

4. Kaikilla valtioilla on laillinen mannerjalusta 200 meripeninkulmaan saakka, eikä se voi ylittää sitä

5. Valtiolla ei ole velvollisuutta säilyttää mannerjalustan luonnonvaroja

6. Merenpohja-alue kuuluu kaikille eikä sitä voida omistaa

7. Jokaisella valtiolla on täysi ja yksinomainen suvereeniteetti alueensa ilmatilaan

8. Tapaoikeus sisältää kattavan riitojenratkaisumenettelyn, mukaan lukien pakollisen ratkaisujärjestelmän

Vastaa kysymyksiin lyhyesti 🙂

1. Mikä merioikeus yleissopimus meillä on voimassa?
2. Mitkä merialueet taataan kaikille valtioille yleissopimuksessa?
3. Mitkä luonnonvarat talousvyöhyke kattaa?
4. Mitä aavalla merellä ei saa tehdä?
5. Mihin asti valtion suvereeniteetti ulottuu? (meripeninkulmissa)

Lisäkysymykset

1. Kun kävimme Suomenlinnassa, pohdimme millaiset oikeudet esimerkiksi sillä lautalla olisi lähteä vain seilaamaan toisen valtion aluevesille, mikä oli vastaus, saako lautta kulkea toisen valtion aluevesillä?
2. Kerroin myös lisävyöhykkeestä ja millaisiin tarkoituksiin valtio voi sellaisen vaatia, mitkä olivat nämä tarkoitukset?
3. Muistatteko mitä tapahtui, jos valtio kerää luonnonvaroja mannerjalustalta 200 meripeninkulman rajan toiselta puolelta? Mitä valtion täytyy tehdä, jotta se voi käyttää näitä keräämiään luonnonvaroja?